I’ve stumbled upon numerous blog entries about the DiGRA 2007 Conference, or as it is officially known: Situated Play, the 2007 Conference of the Digital Game Research Association, so I decided that I’ll make a post with a list of all the stuff I found. I hope this is of use to all of you. I’ll contribute with entries of my own, too, when I am able to.
Read the rest of this entry »

Eli millä lailla pelit voivat ovat hauskoja. Tai: mikä tekee pelien pelaamisesta positiivisen kokemuksen.

MDA-mallin esittelevässä artikkelissa esitellään kahdeksankategoriainen luettelo peliestetiikan muodoista:

• Aistikokemukset
• Mielikuvitus
• Narratiivit (peli draaman muotona)
• Haaste (peli esteratana)
• Sosiaalisuus
• Löytäminen (peli kartoittamattomana alueena)
• Ilmaisu
• Ajanviete

Jo edesmennyt pelisuunnittelufirma Ion Storm taas päätyi 17 erilaiseen pelihauskuuden tyyppiin. Mikä on sinun listasi?

Yllä oleva kaavio on MDA-viitekehyksen mukainen. Viitekehyksen perusajatus on se, että pelisuunnittelija pyrkii luomaan pelin, jolla on tiettyjä peliesteettisiä ominaisuuksia. Pelisuunnittelijan työkalut rajoittuvat kuitenkin pelimekaniikkojen luomiseen, joista pelin dynamiikka seuraa emergentisti. Pelaajan pelikokemus taas on tulos pelaajan vuorovaikutuksesta pelidynamiikan kanssa. Pelaaja voi pelatessaan saada selville asioita pelimekaniikasta, mutta hänen katsantakantansa lähtee aina pelin estetiikasta.

Lisää tietoa MDA-mallista artikkelista MDA: A Formal Approach to Game Design and Game Research (Hunicke, R., LeBlanc, M. & Zubek, R., 2003).