Törmäsin vasta juurikin Ball of Bastardsiin. Kyseessä on jalkapallon MM-2006:tta varten tehty flash-kokonaisuus, joka käsittelee jalkapalloilun ympärillä pyörivää väkivallan kulttuuria. Tehokeinoina käytetään satiiria, mustaa huumoria ja Terry Gilliamin surrealististisia Python-animaatioita muistuttavaa kuvamaailmaa. Ja tietenkin minipelejä.

Kokonaisuus on hämmentävä, mutta tämä lienee ollut tarkoituskin. Minipeleistä kaksi käyttää hyvinkin tuttuja pelimoodeja; Wall of Justicessa ammutaan jalkapalloja kohteisiin, hiiri liikuttelee tähtäintä, kun taas Frank’s Superspitterissä ammutaan sylkeä säätämällä hiirellä ampumiskulmaa ja hiirennapinpainalluksella syljen lähtönopeutta. The Piercing Shriek sen sijaan omaa omintakeisen kontrollimetodin: minipelissä huudetaan solvauksia tuomarille mikrofoniin (tai no, vihelletään ainakin). Lisäksi mukana on 3d-laseja vaativia palapelejä yms.

Audiovisuaaliselta ilmeeltään Ball of Bastards poikkeaa mukavasti valtavirrasta. Sisältö tekee sen myös tutustumisen arvoiseksi; on hienoa, ettei tässä ole tyydytty saarnaavaan tyyliin. Toisaalta voi miettiä, tuoko tämäkään esitystapa ongelmia esille ajatuksia herättävällä tavalla. Itse minipelien parissa ei aikaa kuitenkaan saane kovin paljoa kulumaan: luulisin, että useimmille Ball of Bastards jää kertakokeiluksi. Hyvä tapa polttaa puoli tuntia siis.